Torstaina 9. joulukuuta Ylen A-plussassa käsiteltiin
tekijänoikeuksia. Ohjelmassa Lauri Kaira Luovan työn
tekijöistä ja yrittäjistä esitti yleisen väitteen, että
tekijöiden tulojen maksimoimiseksi tulee reagoida uusien
teknologioiden tuomiin kopiointimahdollisuuksiin lainsäädäntöä
kiristämällä.

Tämä yksipuolinen argumentti unohtaa kokonaan sen, että
tekijänoikeudeksi kutsuttu laillinen monopoli on
pohjimmiltaan yhteiskunnallinen kompromissi.
Oleellista on taiteilijan elannon turvaamisen lisäksi se,
että teoksista tulee aikanaan yhteistä omaisuutta, ja että
muillakin kansalaisilla on kohtuulliset oikeudet hyödyntää
niitä. Tasapainotilanteessa monopolisoinnin yhteiskunnalliset
haitat eivät ylitä syntyneiden luomusten yhteiskunnallista
arvoa.

Nyt tasapaino on kuitenkin heilahtanut reippaasti
huonoon suuntaan. Ennen vanhaan eivät perinteiset
kopiointirajoitteet aiheuttaneet merkittävää
käytännön haittaa tavalliselle kuluttajalle. Tietoverkkojen
myötä yhteisöllisen tiedonvälityksen mahdollisuudet ovat
kuitenkin räjähtäneet ja tämä potentiaalinen
haitta on muuttunut hyvin todelliseksi: Nykyisenlaiset
tekijänoikeudet rajoittavat tiedonvälitystä ja aiempiin
teoksiin perustuvaa luovaa työtä käytännössäkin merkittävästi.

Näillä monopoleilla jo tienanneet tahot haluavat toki
unohtaa tekijänoikeuksien yhteiskunnallisen ulottuvuuden
ja keskittyä lisäämään tulojaan. Isolla rahalla tehty lobbaus
on purrut lainsäätäjään tässäkin asiassa: sen sijaan, että
tuoreeltaan realisoituneita haittoja kompensoitaisiin
esimerkiksi kohtuullistamalla suoja-aikoja tai löysentämällä
epäkaupallisen hyödyntämisen rajoituksia, tekijänoikeuksia vain
kiristetään entisestään.

Epäilemättä mediayhtiöt vastakin käyttävät reilun siivun
monopolirahoistaan kiristyvien tekijänoikeuksien noidankehän
ylläpitämiseen. Toivottavasti joskus riittää poliittista
tahtoa kieltäytyä.

Mikko Rauhala
Helsingin yliopisto